CAMMINO CELESTE 26.5- 8.6.2019
Pojat olivat Italian päässä suunnitelleet pyhiinvaellusta tällä kertaa pohjois- Italiaan toukokuun lopulle. Giuseppe laittoi innokkaana viestiä jo maaliskuussa ja kyseli halukkuutta lähteä mukaan. Kauaa ei tarvinnut miettiä, kun tekstari etelä- Italian Calabriaan lähti, ”C´é, eli, mukana ollaan.”
Pojat olivat suunnitelleet ja valinneet reitiksi Cammino Celesten, läheltä Italian ja Slovenian rajaa. Vaellusreitin pituus on noin 220- 230 km ja kokoontuminen oli sovittu Triesteen tiistaiksi 28.5.2019.
26.5.2019 HELSINKI- MILANO- COMO
Lähdin matkaan Helsingistä jo sunnuntaina, kun samaan aikaan oli tilaisuus mennä katsomaan Comoon Giro`d Italiaa, eli Italian ympäriajoa. Saavuin Milanon Malpensaan aamupäivällä yhdentoista aikaan paikallista aikaa ja majoittauduin Hotelli 38:iin, Milanon keskustan tuntumaan.
Majoittumisen jälkeen lähdin lähimpään tupakkakauppaan, josta ostin vuorokauden voimassa olevan metro-/ bussilipun ja sitten suuntasin bussilla nro 57 Milanon Cadornin rautatieasemalle, joka oli kymmenen minuutin bussimatkan päässä hotellista.

Cadornista jatkoin Comon Logo- asemalle paikallisjunalla ja päästyäni sinne oli keskustan alueella jo täysi hulina päällä. Aurinko paistoi lämpimästi pyöräilijöitä odotellessa maaliin reilu parin tunnin päästä, joten ehdin ennen sitä tutustua keskustaan pistaasin makuisen Gelaton kanssa.
Maalialueen lähettyville oli jo kerääntynyt muutamia tuhansia ihmisiä katsomaan tapahtumaa ja kannustamaan omia suosikkejaan. Olin ruuhkassa saanut itseni lopulta työnnettyä aivan rata-aidan viereen, jonka edessä mm. oheistapahtumien esittelyt pääosin tapahtuvat. Samoin maaliviiva oli noin neljänkymmenen metrin päässä, joten aitiopaikalla oltiin.
Tapahtuma oli kokonaisuudessaan aivan mahtava kokemus, oheistapahtumia oli kaikenlaisia ja siellä esiteltiin mm. vanhoja Giron voittajia. Itse tunnistin niistä Italian Ivo Basson ja espanjalaisen Alberto Contadorin.
Ennen kilpailijoiden tuloa maalialueelle, pystyi kilpailua seuraamaan muutamilta isoilta screeneiltä RAI 2:n kuvaamana. Kilpailijoiden tullessa vajaan kilometrin päähän maalista alkoi maalialueella hulvaton kannustaminen. Katsojille oli jaettu erilaisia lippuja ja viirejä, jotka heiluivat huutomyrskyssä.
Lopulta kun kilpailun etappi oli ohitse, alkoi selviytyminen ruuhkassa läheiselle juna-asemalle ja sieltä hotellille, jonne palasin lopulta kahdeksan aikoihin yhden upean ja mahtavan kokemuksen rikkaampana.
MILANO- TRIESTE, 27.5.2019
Maittavan aamiaisen jälkeen pakkasin reppuni ja suunnistin kohti päärautatieasemaa eli Central Stationea. Olin varannut lipun klo 11.25 lähtevään Triesten junaan. Lähtiessäni piti huomioida junien vaihdot, jossa ensimmäinen vaihto oli Veronassa ja toinen Venetsiassa. Milanosta lähtiessä olimme viisi minuuttia aikataulusta jäljessä ja lopuksi saavuimme Veronaan 20 min myöhässä. ”Ei se mitään, tuumasin” Venetsian juna ehti jo lähteä kymmenisen minuuttia sitten. Kahdeksan minuutin päästä lähti toinen juna, nopeampi ja puhuin itseni siihen. Lopulta pääsin Venetsiaan ja siellä vielä vaihtamaan Triesten nopeampaan junaan ja olin perillä varttia vailla kuusi. Triestessä olin varannut majapaikan muutaman sadan metrin päästä rautatieasemasta, samasta hotellista kuin ystävätkin.
TRIESTE 28.5.2019
Aamu alkoi sateisen kosteana, sillä yöllä oli satanut vettä. Lähdin aamusta kahdeksan aikoihin aamukävelylle ja katselemaan Triesten keskustaa ja sen satama-aluetta. Fiilis oli upea, kaupunki oli parhaillaan heräämässä. Vespat, polkupyörät ja autot kiitivät kaduilla ristiin rastiin. Satamaan oli tullut myös iso risteilyalus Maltan lipun alla ja turistitkin rantautuivat sieltä maihin.
Satamakatua kävellessäni huomasin erään ortodoksikirkon ja päätin käydä siellä vierailulla. Samalla funtsasin, että kuinkahan monta eri kirkkoa, kappelia, basilicaa ja katedraalia olen eri pyhiinvaelluksien yhteydessä nähnyt. Päädyin arvioon n. 630-650 välillä. Parin tunnin kaupunkikierroksen jälkeen pysähdyin Via Cioacchino Rossini kadun baariin nimeltä Le Letizie ja palkitsin itseni expressolla ja gelatolla.
Giusepeltä oli tullut viesti, jossa kertoi hänen ja Enzon saapuvan yhden aikoihin lentokoneella ja Lucianon saapuvan myöhemmin Latinasta junalla. Giusepen ja Enzon tultua olin heitä vastassa hotellilla ja heidän majoittumisen jälkeen lähdimme syömään jotain pientä, sillä sovimme menevämme syömään illallisen vasta, kun Luciano on saapunut luoksemme.
Pienen iltapäiväpalan jälkeen teimme kaupunkikierroksen ja vierailimme mm. Triesten kirkoissa ja vanhoilla roomalaisaikojen raunioilla. Lisäksi lähettyvillä oli yli 2000- v. amfiteatterin rauniot, jossa poikkesimme, ennen kuin lähdimme Lucianoa vastaan. Illalla kävimme syömässä sitten yhdessä kunnon illallisen tietysti hyvän punaviinin kera.
29.5 TRIESTE- GRADO- BARNABA- GRADO- AQUILEA

Ennen varsinaista vaellusreitille lähtöä, oli vuorossa ns. prologi Isola di Barnabasta Aquileaan, reilu 12 km. Lähdimme bussilla Triestestä kohti Gradoa, koska vesibussiliikennettä ei keskiviikkoisin ollut Triestestä sinne.
Gradosta jatkoimme vesibussilla kohti Barnaban saarta. Siellä kävimme kirkossa messussa (jumalanpalveluksessa) sekä ehtoollisella. Näin olimme saaneet siunauksen pyhiinvaellukselle. Palattuamme Gradoon, jatkoimme matkaa kävellen Aquileaan, jonne saavuimme iltapäivällä neljän aikoihin. Aquileassa kävimme paikallisessa basilicassa ja kiipesimme myös sen torniin, joka on 73 m korkea ja piti sisällään 127 askelmaa. Pienen kaupunkikierroksen jälkeen nautimme illallisen eräässä paikallisessa ravintolassa.
30.5.2019 AQUILEA- AIELLO DEL FRIULI, 18 KM, ETAPPI 1
Aamulla heräsimme kuuden aikoihin ja aamutoimien jälkeen söimme aamiaisen hotellin alakerrassa ja lähdimme matkaan noin kahdeksan aikoihin. Aluksi poikkesimme vielä basilicassa, josta ensimmäisen etapin virallinen aloituspaikka oli.
Sää oli koko päivän loistava vaellukselle, sillä lämmintä oli parinkymmenen asteen verran ja taivas oli hiukan pilvinen. Etapin alussa saavuimme eräälle argeologisille kaivauksille, jotka olivat Rooman vallanaikaista perua noin 280-l. eaa. Pysähdyimme ja tutustuimme sen historiaan tarkemmin.
Vaelsimme matkan pääosin yhdessä ryhmänä ja pidimme hauskaa milloin mitenkin. Kahden jälkeen iltapäivällä saavuimme Aielloon ja menimme samantien syömään pientä myöhäistä lounasta paikalliseen ravintolaan. Sitten majoituimme paikallisen kirkon ylläpitämään uudehkoon ja upeaan majoituspaikkaan.
Iltapäivälevon jälkeen teimme Giusepen kanssa pienen palauttavan kävelykierroksen ja lopuksi haimme Lucianon ja Enzon mukaan ja kävimme ostamassa illallis- ja huomisen aamiaistarpeet. Illallisen nautimme syömällä salaattia ja lihaa/kanaa hyvän punaviinin kera ja hauskan pidon merkeissä.
31.5.2019 AIELLO DEL FRIULI- CORMONOS, 17 KM, ETAPPI 2

Aiellon ja Cormonsin välinen etappi oli pääosin tasaista maastoa, joka sopi hyvin näin alkajaisiksi. Upeat maisemat muutamine puroineen ja vesiesteineen toi oman juttunsa matkantekoon. Giuseppe oli varannut Cormonsissa majoituksen upeaan ja isoon omakotitaloon ja sen lisäsiipeen, joka oli muutamia vuosia sitten kunnostettu majoitustilaksi. Huoneet olivat upeat ja palvelu pelasi. Pihalla oli myös pieni lampi, jossa oli kilpikonnan poikasia. He tulivat uteliaina katsomaan meitä, kun menimme tervehtimään ja kuvaamaan heitä. Illalla kiertelimme kaupungin keskustassa ja katselimme nähtävyyksiä. Lopuksi kävimme syömässä iltapalaa eräässä ravintolassa ennen majapaikkaan paluuta.
1.6.2019 CORMONOS- CASTELMONTE- CIVIALE DEL FRIULI 31 KM, ETAPPI 3
Lähdimme aamulla seitsemän jälkeen vaellukselle auringon juuri noustessa. Alkumatka oli muutaman kilometrin verran tasaista mahtavine, isoine viiniviljemineen. Saavuttuamme vuoristoon, alkoi todella haastava noin 9 kilometrin pituinen nousu. Kaikesta huolimatta hengissä selvittiin, vaikka pitkä ja vaativa nousu voimavarat veikin.
Ensimmäinen välietappi oli Castelmontessa, jonne pysähdyimme tunniksi syömään ja katsomaan isoa Castelmonten linnoitusta. Castemontesta Cividale del Friuliin oli enää kymmenen kilometriä, ja se menikin jo helpommin. Illalla kävimme vielä pienellä palauttavalla kävelylenkillä ja haimme paikallisesta supermarketista ruokaa sekä kokkailimme maittavan illallisen löytämämme Sisilialaisen punaviinin kera.
2.6.2019 CIVIALE DEL FRIULI- MASAROLIS, 13,6 KM, ETAPPI 4

Aurinko lämmitti taas heti aamusta alkaen ja ennen kuin lähdimme vaellusreitille kävimme kaupungin keskustassa katsomassa nähtävyyksiä. Kävimme mm. enkelten sillalla. Paikallisessa kirkossa kävimme myös pyhäpäivän aamumessussa ja messun jälkeen haimme pastorilta leimat vaelluspassiimme. Leima oli sikäli erikoinen, sillä normaalisti se painetaan leimasimella, mutta nyt se laitettiin stanssaamalla, eli kohokuviona.
Etapille lähdettyämme, oli aluksi 10 km nousua vuoristoon, onneksi ei niin jyrkkää kuin aikaisemmin. Nousun jälkeen oli parin tasaisen kilometrin jälkeen laskua laaksoon, jossa Masarolis sijaitsee. Majoituimme seurakunnan siisteihin tiloihin ja kokkasimme lounaan. Kylä on pieni ja siellä ei ollut kauppaa tai baaria tai muutakaan mistä ostoksia tekisi. Ilta sujuikin lepäillen ja pyykin pesun merkeissä.
3.6.2019 MASAROLIS- MONTEMAGGIORE, 29,5 KM, ETAPPI 5
Etappi oli mielenkiintoisia tapahtumia täynnä. Reitti meni muutamista kohdin aivan Italian ja Slovenian rajaa ja poikkesimmekin pariin otteeseen Slovenian puolella. Maisemat olivat täälläkin todella mahtavat, hulppeat vuoret jäätiköineen ja kallioineen, sekä kuohuvat joet putouksineen olivat upeata katseltavaa. Pysähdyimme Masaroliksesta noin 15 km päässä olevassa Prosseniccossa, josta pienen tauon jälkeen jatkoimme Montemaggioreen. Lopulta pääsimme vajaan seitsemän tunnin uurastuksen jälkeen perille. Viimeinen kilometri oli haastava, sillä nousimme 50-60 asteen kivistä vuorenrinnepolkua ylöspäin.
4.6.2019 MONTEMAGGIORE- RIFUGIO A.N.A SUL GRAN MONTE, 22 KM
Lähdimme heti seitsemän jälkeen vaellukselle ja jostain syystä emme löytäneet oikeaa reittiä, vaan menimme muuta reittiä pitkin. Nousimme aluksi noin 6-7 kilometrin verran vuoristoon, arviolta 1200-1400 m korkeuteen. Sieltä tulimme alaspäin reilu tuhannen metriä. Maisemat ja luonto olivat aivan käsittömän mahtavat.
Vaellettuamme yli 17 km saavuimme jollekin tielle ja lähdimme kävelemään sitä Rifusio ANA:aa kohti. Lopulta meille selvisi, että olimme tulleet liian pitkälle ja erkanimme siten, että Luciano, Giuseppe ja Enzo suuntasivat takaisin vuorille ja minä jatkoin kävelyä autotietä pitkin.
Kun lopulta puhelin ja nettiyhteydet lopettivat toimimisen vuoristossa, jäin matkan varrelle yhteen majapaikkaan yöksi ja laitoin pojille viestiä, että aamulla nähdään reitillä. Jalkani olivat siinä kunnossa, että parempi oli päätyä tähän ratkaisuun kuin jatkaa matkaa.

5.6.2019 RIFUGIO A.N.A SUL GR. – PRATO DI RESIA, 26 KM
Aamulla lähdin jo kuuden aikoihin taipaleelle ja käveltyäni seitsemän kilometriä asfalttipäällysteistä tietä, saavuin paikalle, josta vaellusreitti erkani ylös vuorille. Muutaman kilometrin nousun jälkeen saavuin eräälle alppimajalle, jossa pidin tauon ja ihailin erittäin kauniita maisemia. Lopun kuusitoista kilometriä oli sitten alamäkeä Prato Di Resiaan. Pojat tulivat muutaman kilometrin perässäni ja sainkin heiltä viestiä, että tulevat noin puoli tuntia minun saapumiseni jälkeen. Matkaa minulle kertyi 29 km ja pojille 25 km.
Majoituimme Alpi- nimiseen hotelliin ja illalla mm. pesimme koneellisen pyykkiä ja söimme illallista, jota hotellin emäntä meille kokkasi. Hänen pojan kanssaan haimme autolla lähimmäisestä kaupasta, joka oli virallisesti suljettu keskiviikkoisin, minulle muutaman banaanin huomis´ aamuksi.
6.6.2019 PRATO DI RESIA- DOGNA, 14 KM
Etapin ensimmäiset kolme kilometriä olivat nousua vuoren huipulle. Huipulla pysähdyimme pienen alppikirkon ja –majan luokse pitääksemme pienen tauon. Loppuosuus Dognaan olikin yhtä laskua, välillä tosi haasteellisissa maisemissa. Viimeiset viisi kilometriä vaellettiin tasaista kevyenliikenteen väylää myöden.
Dognassa majoittaudumme seurakunnan ylläpitämään vaeltajille tarkoitettuun majoituspaikkaan. Parille kymmenelle henkilölle tarkoitetussa majoitustilassa ei ollut muita. Illalla teimme iltapalaa ja nautimme sen hyvän punaviinin kera.
Tämä oli tällä erää minun viimeinen etappini poikien jatkaessa vielä Monte Lussariin, joka on Cammino Celesten päätepaikka.
7.6.2019 DOGNA- UTINED- MILANO
Aamulla söimme yhdessä aamiaista ja haikein mielin hyvästelimme toisemme.
Nousin puoli kymmenen aikoihin bussiin ja suuntasin Utinediin, josta jatkoin junalla suoraan Milanoon. Matkalla varasin saman hotellihuoneen Milanosta ensi yöksi, jossa olin ollut tullessani tänne. Majoituin hotellille kuuden aikoihin ja kävin vielä pienellä kävelykierroksella hotellin lähialueella.
8.6.2019 MILANO- HELSINKI
Aamulla heräsin Milanossa haikein mielin. Olisin halunnut jatkaa vielä vaellusta, mutta kun aikataulu ei antanut periksi, niin koti Suomeen oli lähdettävä. Hotellin erittäin hyvän aamiaisen jälkeen kiertelin Milanon keskustaa ja iltapäivällä oli hotellihuoneen luovutus ja lähtö lentokentälle. Lentokenttäbussissa tuli tekstiviesti Finnairilta, että kone on nelisenkymmentä minuuttia myöhässä ja yli buukattu.
Lopulta noin viitisenkymmentä minuuttia myöhässä päästiin lähtemään ja sunnuntain puolella olin Helsingissä. Näin tämän kertainen vaellus oli saanut päätöksensä, jalat olivat hiukan hellinä mutta muuten olotila ja mieli olivat aivan loistavia.
päivitys 13.6.2019