CAMMINO MATERANO – LA VIA PEUCETA – 26.9- 6.10.2017
Päivitys 8.10.2017
Lyhyen kesäloman viettämisen tavasta ei muodostunut ongelmaa, sillä vaeltamaan lähdettiin.
Myöhäisen ajankohdan vuoksi en aikonut jatkaa pari kesää sitten aloittamaani Via Francigenaa. Säätila pohjois- Italiassa oli sen verran viileämpi ja epävakaisempi kuin etelä- Italiassa. Matkustin siksi Bariin, joka sijaitsee meren rannalla itä- rannikolla.
Matka Bariin alkoi tiistaina, 26. syyskuuta aamu kuudelta Helsinki- Vantaan lentokentältä Muncheniin, jossa vaihto Fluthansan koneesta Air Dolomitin pienempään koneeseen. Matka sujui hyvin ja olin jo ennen puoltapäivää perillä Barissa sekä majoituskin löytyi hyvin aivan kaupungin keskustasta.
Loppupäivä meni tutustuessa kaupunkiin ja etenkin sen vanhan kaupungin osaan. Vanhan kaupungin puolella katselin monia nähtävyyksiä aina kuuluisasta San Nicolan Basilicasta lähtien, sekä kävin maukkaalla päivällisellä. Lämpötila ollessa lähempänä 30 astetta, joten mikä sen mukavampaa.
Vaellukselle olin varautunut gpsr- wieverin ja vaellusreitin ylläpitämän sähköisen kartaston avulla. Olin viikkoa ennen alkua pyytänyt ohjeita reitille ja karttaa, millä pääsisin vaellusta tekemään. Ennen en ole ollut pelkästään sähköisen kartaston varassa, mutta nyt oli ensimmäinen kerta.
Keskiviikkona-aamuna (27.9.2017) pakkasin reppuni huolellisesti ja lähdin taipaleelle. Päivän etappi on noin 17 km pitkä ja määränpäänä oli Bitetto. Bitetto on pieni kunta, Barin alueella.
Vaelluksen alku oli monin osin haastavaa, mutta lopulta muutamien ylimääräisten kilometrien jälkeen pääsin kaupungin länsireunalle Modugno Carbonaraan, josta vaellusreitti jatkui selkeämpänä maaseudulle.
Muutaman kilometrin vaellettuani tapasin pari ikäistäni kaveria erään hulppean omakotitalon edustalla. Pieni jutteluhetki heidän kanssaan ja toisen kaverin antamat muutamat vesipullot ja hedelmät matkaevääksi piristi aamua.
He kertoivat arvostavansa pyhiinvaeltajia.
Barin reunamilla törmäsin alueen ikävämpään puoleen, eli teiden ja polkujen varsille jätettyihin erilaisiin jätteisiin. Alueella vuosikausia on jäteasioita hallinnut mafia. Oli surullista katsoa hienoja oliivipuita ja upeita marjapensaita jätemäärien keskellä.
Bitettoon saapuessa etsin majapaikan ja iltapäivä sujui levon ja kaupunkiin tutustumisen merkeissä.
Ihmiset olivat etelämaalaiseen tapaan ystävällisiä ja avuliaita. Juttutuokiot sujuivat vähäisen italian ja englannin kielen sekoituksella ja hauskaa oli.
Torstai aamuna (28.9.2017) matka jatkui Cassano delle Murgeen reilu 25 km vaelluksella. Cassano on saanut alkunsa jo ainakin 1000 v. eaa. (historian tieto) ja paikan nimi on tullut erään henkilön latinankielisestä nimestä Cassius.
Cassanon nähtävyyksiin kuuluu mm. historiallinen kirkko, useat isot luolat historiallisine esineineen ja keskustan vanhat rakennukset sekä unohtamatta nuorimmalle ikäpolvelle Elämyspuistoa huikeine temppuratoineen. Cassanon vanha historiallinen keskusta on todella upea.
Matkan aikana teiden varsille jätetty jätemääräkin väheni ja maisemat kukoistivat upeasti oliivipuu lehtoineen ja mahtavine viinirypäle pensaineen. Osa oliivipuista oli arviolta ainakin 400–500 vuoden ikäisiä ellei vanhempiakin ja hyvän hoidon tuloksena oliivit maistuivat maukkailta. Myös upeat, yli parimetristen viinirypälepensaiden marjat maistuivat todella hyviltä.
Perjantaina (29.9.2017) oli vuorossa 3. etappi Santeramo in Colleen. Matkaa vaeltaen sinne kertyi yli 22 km. Santeramo oli hiukan isompi kunta, kuin Cassano delle Murge, asukkaita siellä on noin 30 000.
Roomalaisajalta Santeramon historian nimi viittaa muinaiseen Peucetan alueeseen. (Tämä viittaa pyhiinvaellusreittiin La Peucetaan).
Luettuani Barin alueen historiaa, kuulostaa historia mielenkiintoiselta, vaikka tässä en nyt sitä ryhdy tarkemmin avaamaan. Illalla kävin vielä palauttavalla kävelyllä katselemassa kylää ja nauttimassa maukkaan illallisen.
Lauantain (30.9.2017) etappi on noin 22 km ja johtaa Altamuraan, joka on suurempi kaupunki kuin aikaisemmat. Altamuran väkiluku läheni n. 70 000 asukasta.
Kaupungin ykkösnähtävyys, sekä vanhin kaupungin muistomerkki, on katedraali. Katedraalin on rakennuttanut keisari Fredrik II vuonna 1232. Altamura kuuluu myös Barin alueeseen eli Pugliaan eli siis Apuliaan.
Myös vaelluksen seuraava kohde eli Gravina (2.10.2017), joka on reilun 20 km vaelluksen päässä Altamurasta.
Todetaan koko Apulian maakunta-alueen olevan todella historiallista ja upeaa aluetta.
Gravinassa yövyin erääseen hotelliin, josta jäi mielenkiintoinen muisto. Nuoren pariskunnan isäntä oli perinyt sukulaisiltaan pienen kerrostalon, joka oli ollut mm. majoituskäytössä vuosia. Pariskunta oli alkanut pitää siinä majoituspalveluja ja oli alkanut mielenkiinnolla tutkimaan tarkemmin rakennusta ja sen pohjakerrosta.
He löysivät sieltä kulun vanhaan kellaritilaan, joka oli ollut tuhansia vuosia sitten käytössä mm. kylpy- ja keittiötiloina, lisäksi siellä oli myös pyykinpesutilat yms.
Isäntä kertoi, että hänen isoisänsäkään ei siitä ollut tiennyt pitäessään majataloa. Pariskunta oli alkanut kunnostaa tilaa tarkoituksenaan tehdä siitä viinikellari oleskelutiloineen. Isäntä vei minut kellariin pitkiä ja vanhoja portaita pitkin ja näytti minulle tilan. ”Upeata, tuumasin”.
Gravinasta seuraavaan kohteeseen Santuario di Piccianoon matkaa kertyy n. 25 km verran ja sieltä Materaan vielä 20 km. Materaan päästyäni olin aivan loppu ja päätin ensiksi levätä muutaman tunnin. Levättyäni päätin lähteä palauttavalle kävelylle ja tutustumaan vanhan kaupungin alueeseen. Loppujen lopuksi kävi niin, että jäin Materaan vielä kolmeksi päiväksi, sillä on se niin upea paikka.
Sassi di Matera, sananmukaisesti ”Materan kivet” on siis ikivanha alue, joka on muodustunut vuorijonon rinteeseen. Se koostuu kahdesta osasta, Sasso Caveososta ja Sasso Barisanosta.
Vuoren huokoiseen kallioon on muodustunut toista sataa koverrettua asuntoa ja erilaisia liiketiloja, jotka ovat olleet yhtä mittaisessa käytössä tuhansia vuosia. Historia kertoo, että sieltä kaupunki joutui häätämään asukkaat pois joskus 60- luvulla sen aikaisiin nykyasuntoihin. Alue alkoi rapistua ja vasta 80- luvulla sitä aloitettiin kunnostamaan sen jatkuessa tähän päivään saakka.
Materaa pidetään yhtenä Italian vanhipana alueena. Sassin luola-asutukset ovat Unescon maailman perintökohde ja paikasta tulee EU:n kulttuuripääkaupunki vuonna 2019.
