Perjantai 26.4.2024
Herätys n. 5.30 ja aamutoimien jälkeen aamupala. Matkaan lähdettiin puoli kahdeksan aikoihin sään ollessa kostea, mutta sadetta ei tullut onneksi koko päivänä. Osan matkasta meitä oli 15 vaeltajaa ja mentiin alkumatka peräjälkeen. Jonkin ajan kuluttua jotkut jatkoivat omaa, muuta reittiään ja osa Primitivoa. Mitä pidemmälle mentiin, harveni vaeltajien joukko. Alkumatkasta meidät ohitti seitsemän ajajan pyörävaellusryhmä.
Useimman päivän ajan olimme nähneet erään ranskalaisen vanhemman rouvan, joka ei osannut kuin ranskaa ja me muut ei sitä taas hallittu. Saimme käsityksen, että hän on vaeltanut eri reittejä useita vuosia, kun hänen toimintaansa seurasi. Otin häneen eräällä lepotauolla kontaktin, ja hän osoittautuikin mainioksi madamiksi. Kysyin hänen nimeäänkin, mutta en oikein ymmärtänyt lopuksi sitä. Ranskankielen kuulun ymmärtäminen ei ole kaikilta osin hallinnassa, valitettavasti. Loppujen lopuksi kaikki meni hyvin. Hänellä on aivan mahtava harmaantunut isolla kiharalla oleva pitkä tukka, jossa oli valkoisia raitoja. Kun hän pysähtyi hetkeksi yhden kukkivan omenapuun alle, oli näky uskomaton yhdistelmä. Valitettavasti en saanut hänestä valokuvaa otettua kunnolla, vaikka hän siihen luvan antoikin.
Monet meistä vaeltajista majoittautuvat pääosin samoihin majoitustiloihin, joten näemme heitä monesti päivän mittaan. Eilen mieleeni jäi eräs japanilainen nainen. Hän halusi väkisin valokuvata minua ja ihmettelin miksi. No, se selvisi kun minulla oli Super Dryn paita päällä. Se on Japanissa kuuluisa ja trendikäs merkki.
Tänään näin samassa majapaikassa hänet ja hän heilutti hymyillen minulle. Arvostan tätä naishenkilöä, sillä hän ei paljon 150 cm pidempi ollut ja painokin oli reilun puoleinen sekä reppukin oli aika kookas ja painavakin. Hyvin hän oli silti etappeja jaksanut, pisteet siitä hänelle. Tänään on kokonaisuudessaan reittiä vaellettu n. 200 km verran. Askeleita on kertynyt lähemmäksi 400 000.
